Docrateen toimitusjohtaja Ilpo Tolosen mukaan kattava biopankkitoiminta ja geeniprofilointiin perustuva syöpähoito ovat edellytyksiä entistä yksilöllisemmälle syövänhoidolle. Tolonen toi asian esille biopankkeja käsittelevässä paneelikeskustelussa tiistaina 11.7.2017 SuomiAreenassa.
– Yksilöllisen syövänhoidon saaminen kaikille edellyttää sitä, että kaikki kansalaiset antavat oman biopankkinäytteensä, Ilpo totesi tapahtumassa.
– Aloitin 2 kuukautta sitten työni Docrates Syöpäsairaalassa, joka on Pohjoismaiden ainoa yksityinen syöpäsairaala. Aloittaessani minulle tuli uutena tietona se geenitestien ja geeniprofiloinnin määrä, joka Docrateella tehdään jo tänä päivänä. Tieto geeniperimästä on siis jo tänä päivänä käytettävissä meidän hoitopäätöksiin.
– Hyvin usein varsinkin vaikeampihoitoisissa tapauksissa voidaan geenitestien avulla selvittää syövän alkuperä, ellei se ole jo tiedossa; voidaan mahdollisesti jättää pois tarpeettomat liitännäishoidot tapauksissa, joissa niitä ei geeniprofiloinnin mukaan tarvita; löytää kohteita täsmälääkkeille, eli hoitaa potilasta nopeammin niillä hoidolla, jotka tukevat hänen parantumistaan parhaiten; ja ennen kaikkea parantaa hoitovasteen seurantaa, sillä syövän edetessä soluihin saattaa tulla geenimuutoksia ja poikkeamia, jolloin on jälleen syytä muuttaa hoitostrategiaa.
– Tämän (yksilöllisemmän ja täsmällisemmän syövänhoidon) pitäisi olla meidän kaikkien käytettävissä lähitulevaisuudessa, mutta se edellyttää niitä (biopankki) näytteitä, Tolonen sanoi kannustaen kaikki SuomiAreenan vieraat antamaan oman näytteensä tapahtumassa vierailleeseen biopankkibussiin ja tekemään näin Suomen ennätyksen kerättyjen biopankkinäytteiden määrään.
– Tekniikkahan on tänä päivänä jo käytettävissä, ja näiden testien hinnat ovat laskeneet huomattavasti. Docrateella erilaisia testejä on käytettävissä jo noin kymmenkunta.
– Geenitestien hinta vaihtelee muutamista sadoista muutamiin tuhansiin euroihin. Testit ovat kuitenkin erittäin kustannustehokkaita, sillä niiden avulla voidaan välttää hoidot, jotka eivät ole tehokkaita. Emmekä puhu tässä vain lääkehoidoista. Eräs uusi immuno-onkologinen hoito on esimerkiksi antanut meidän tutkimuksissa uskomattoman hyvän hoitovasteen yhdelle eturauhassyöpäpotilaalle ja parille potilaalle kohtalaisen vasteen, mutta kahdelle muulle potilaalle se ei tuottanut lainkaan tulosta. Todennäköisesti geeniprofilointi tulee jatkossa myös auttamaan lääkäreitä ymmärtämään, miksi näin tapahtui. Samalla voidaan esimerkiksi miettiä, kenelle kannattaa antaa ulkoista sädehoitoa, ja mikä potilasryhmä sen sijaan hyötyy eniten kudoksen sisäisestä sädehoidosta. Eli puhutaan koko hoitoarsenaalista, ei pelkästään lääkehoidosta, Tolonen pohti.
